Kevään kynnyksellä on hyvä muistutella savolaisista klassikkobouldereista! Tällä kertaa esittelyssä poikkeuksellisen muhkea linja sekä kenties alueen vaikein boulderi nimeltään Kovasikajuttu.
Reitti sijaitsee Suonenjoen ja Leppävirran välisellä kaistaleella, noin tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta. Kivi on itsessään melko vaikuttava ilmestys. Se on noin kahdeksan metriä korkea ja hänkkää reilusti kahdelta sivulta. Toisessa päässä kiveä on eräänlainen luola, joka muodostuu kolmesta toisiinsa nojaavasta kivestä. Kovasikajuttu sijaitsee juurikin tuolla luolan perällä.
Erikoisen reitistä tekee sen massiivisuus. Aluksi paukutellaan neljä metriä karua hänkkiä ja sitten kruisaillaan toiset neljä metriä halkeamalinjaa ja lopuksi mantteloidaan murikan päälle. Onhan siinä boulderia kerrakseen…
Muuveja kertyy kaikkinensa yli kaksikymmentä, vaikkakin reitin vaikea osuus on noin puolet reitin mitasta. Kyse on noin 45 asteisesta hänkistä, jossa oikea käsi läpyttää pääasiassa kanttia ja vasen käyttää feissillä olevia isoja otteita. Reitin loppuosio on selkeästi helpompaa, jotain kutosen kiipeilyä, mutta mausteensa tähän tuo pohjille kiivetty vaikea osuus ja alla häämöttävä rotko, jonne ei tee mieli lipsahtaa. Lopusta on toki helppo ottaa pakit (pystyy astumaan takana olevalle toiselle kivelle), mutta alun selvittämisen jälkeen voi olla ettei moiseen tee mieli sortua. Linjana Kovasikajuttu on todella selkeä ja visuaalisesti kiehtova. Pienenä miinuksena mainittakoon hivenen ahdas alku, jossa oikean puolen kiveen saattaa däpätä.
Reitti on kokonaisvaltaisesti fyysinen. Ei missään vaiheessa sormekas, mutta ”paketin” täytyy pysyä kasassa alusta loppuun. Jalansiirtoja tulee runsaasti ja corejäpitystä piisaa koko jyrkän osuuden matkan. Otteet ovat isoja, mutta ne sijaitsevat aika levällään ja monet näistä ovat saidereita/undereita, eli jalkojakaan ei liiemmälti voi svingailla. Selkeää kruksimuuvia ei minun mielestäni ole, mutta reitti vaikeutuu hänkin loppua kohti ja pientä henkistä lisää aiheutuu semihuonosta ländingistä. Pädejä tarvitaankin aika messevä pino, jotta hänkki on turvallinen kiivettävä. Lopusta lipsahtamiseen ei paljon pädit auta…
Reitin vaikeus lienee 8a+ huitteilla. Allekirjoittaneelle reitti tuntui vaikealta sen jatkuvuuden sekä leveän kompressio-tyylisen kiipeilyn takia. Ei ehkä sitä ominta kiipeilytyyliä, mutta ehkäpä juuri tämän takia ensinousun tekeminen tällaiseen reittiin tuntuikin niin makoisalle. Kaikkinensa ensinousuprosessi otti muistaakseni 5-6 sessiota, joista noin puolet meni betan keksimiseen ja loput linkkaamiseen. Yrkkäämisen aloitin kiven löydyttyä syksyllä 2013 ja ensinousu tapahtui huhtikuussa 2014.
Reitti on edelleen toistamaton, vaikkakin hyvää yrkkää on nähty muutaman innokkaan kiipeilijän toimesta. Lähimpänä toistoa on ollut nuori herra Koponen, joka viime vuonna otti varsin vakuuttavaa yrkkää ja innostui reitistä kovasti. Eiköhän toisto tulla näkemään piakkoin kun kelit Savossa paranee!
P.S. Jos haluat lukea lisää ajatuksia kyseisestä reitistä sen ensinoususta tarkkaile Mikkelin työväen kiipeilijöitten blogia (http://tyovaenkiipeilijat.blogspot.com), jossa reitti esitellään piakkoin Desert Islands Climbs -sarjassa.
– Sami / VOEMA
Kovasikajuttu 8a+ from VOEMA – Kuopion kiipeilykeskus on Vimeo.