Ulkoboulderointi

#olddognewtricks part 2

Vanha koira uudet kujeet part 2

”Vanha koira, uudet kujeet” -sarjassa seurataan 25 vuotta kiipeilyä harrastaneen Antti Liukkosen treenaamista talven ajan VOEMAn PT-tiimin Keipsin ja Nikon johdolla. Antti kertoo kokemuksiaan viikoittain ja sopivan paikan tullen kirjoituksia höystetään kuvilla ja videoilla. Sanottakoon vielä, että huumori on turinoinnissa vahvasti läsnä, eli don’t take it too seriously, just enjoy the ride! ;-)”

Yksi merkittävimpiä syitä koko projektin aloittamiseen ja täyden ”Platina” pt-valmennuspaketin valitsemiseen on se, että iän myötä kroppa on alkanut falskaamaan sieltä sun täältä. Vuosien ajan on periaatteessa tiennyt, että kehonhuoltoon ja vastalihasten vahvistamiseen tulisi käyttää enenevä määrä aikaa ja vaivaa iän karttuessa. Se on kuitenkin monesti tylsää ja on mukavampaa vetää krimpeistä mahdollisimman kovasti, koska sen siirtovaikutus ulkokiipeilyyn on itselle helpommin perusteltavissa.

Noin 35 ikävuoteen saakka kroppa pysyi suht hyvin kasassa, varsinkin kun tuli harrastettua kaikkea mahdollista liikuntaa varsin monipuolisesti. Paikkojen rikkoutuminen tuolloin olikin ennemminkin omaa tyhmyyttä (sormien tendojen ja takareisien poksahtelu huonon lämmittelyn tai ylirasituksen vuoksi), kuin pikkuhiljaa hiipivät rasitusvammat selässä tai olkapäissä.

Omalta osalta olkapäiden kanssa on-off reistailu alkoi kymmenisen vuotta sitten kiertäjäkalvosimen napsahdettua pariinkin otteeseen eri reiteillä. Jälkiviisaana voi toki todeta, että niitä haavereita ei tullut koskaan kunnolla jumpattua kuntoon ja sitä virhettä ollaankin maksettu takaisin tasaisesti jo vuosia. Aina välillä ne ovat olleet vihoittelematta jonkin aikaa, mutta heti kun on jättänyt peruskuntopiirijumpan tyhmyyttään pois, ovat vaivat palanneet. Toista olkapäätä jossain välissä kuvailtiin magneetissakin, mutta isompia repeämiä ei ollut, kulumia kylläkin enemmän ja vähemmän.

Selän osalta toiminnalliset jumit ovat pääsääntöisesti pysyneet aisoissa säännöllisen epäsäännöllisellä hieronnalla. Talven 2020 aikana treeni ei pitänyt sisällään käytännössä muuta kuin kiipeilyä ja satunnaista kuntopiirijumppaa. Tämä yhdistettynä melko massiiviseen autolla ajamiseen sai aikaan varsin nihkeitä alaselkävaivoja. Vertailimme talven Espanjan boulderretkellä oireitamme veli Romppaisen kanssa ja jytkyttelimme setämiesosaston kanssa alaselkä- ja pakaraosastojamme lihashuoltovasaralla, eli kansakielellä ”jytkyttimellä” koko retken ajan. Kevään aikana Romppaisen välilevyvaivat antoivatkin periksi, mutta itsellä aamut alkoivat vielä alkukesästäkin vatsalleen kääntymällä ja pakittamalla sängystä pois. Siinä vaiheessa, kun pytylle istuminen piti suorittaa aamuisin sihtaamalla kohdalleen ja pudottautumalla istumaan päätin, että lääkärin konsultaatio voisi olla paikallaan. Työterveyslääkäri oli mies paikallaan ja sanoi, ettei tässä vaiheessa tarjoa puukkoa eikä edes kuvantamista, koska jonkinlaisia löydöksiä tulisi allekirjoittaneen ikäryhmän miesedustajille melkein aina, jos kuvia otettaisiin. Ensisijaiseksi hoidoksi päätettiinkin kokeilla fysioterapiaa.

Fysioterapeutti Jani Laukkarinen selvitteli tottuneesti oireiden syitä ja pohti, että oleellista oireissa oli se, että heijastevaikutuksia ei ole raajoihin kovin pitkälle ja se, että kipu helpottaa päivällä kun selkään tulee liikettä. Herra pyysi allekirjoittaneen vatsalleen makuulleen ja käski jännittää kannikoita, napakasti pinnistystä tunnustellen. Tämän jälkeen hän pyysi testihenkilöä itseään pitämään peukaloita hellästi pakaroiden päällä ja käski jännittämään niitä vuoron perään. Muutoin jännittely onnistui hyvin, mutta oikeassa kankussa ei tapahtunut mitään ennen kuin oikein keskittyi. ”Sulla on nukahtanut pakara”. ”Nukahtanut pakara??”. Pakara oli päässyt nukahtamaan hyvinkin pitkälti paljosta autolla ajosta ja huonosta lihashuollosta johtuen. Hermotus aivoista kankkuun oli sekaisin ja se piti saada käynnistymään uudelleen. Jani lupasi, että tehokkaalla treenillä siinä pitäisi mennä kuutisen viikkoa ja sen verran kyseisen kankun takaisin eloon herättelyyn menikin.

Nyt kankku alkaa olla jo melko eloisa ja olkapäätkään eivät enää ole tulehtuneet, koska älysin pitää vajaan kuukauden tauon syksyn lähetystöiden jälkeen. Odotusarvo pt-pakettiin kuuluvasta fysioterapiatestistä ja henkilökohtaisesta kehonhuolto-ohjelmasta onkin se, että pääsisi treenaamaan paikat kuntoon, jotta voisi treenata oikeasti kiipeilyä (kovaa).

Alla videotallenne testisessiosta ja fysioterapeutti Nikon pohdintaa testiyksilön toimintakyvystä.

”Tämä vuosien marinoima raamikas paketti on imenyt vuosien varrella puoleensa paljon hyvää, mutta kieltämättä pienestä öljyämisestä ei olisi haittaa. Selkeiksi kehityskohteiksi nousivat olkapäiden liikkuvuus ja pakaroiden voimatasot sekä ailahtelevainen hermotus. Suuteluhommat jätettiin vielä työkalupakkiin odottelemaan ja päätetiin lähteä tuloksia liikkeen kautta. Hyvä tästä tullee!°

Terveisin -Niko

Savon vaikeimmat boulderit?

Jostain syystä nyt tullee paljon  kysymyksiä ”Mikä on Savon vaikein boulderi”? Kerta toisensa jälkeen tähän joutuu antamaan tylsän vastauksen ”riippuu ihan kiipeilijästä mikä reitti on kenelle vaikea ja mikä ei”… 

Kannattaako siis Savvoon lähtee vaikeiden reittien perässä? No tokkiisa! Tässäpä listattuna Pohjois-Savon vaikeimpia bouldereita ja muutama sana infoa jokaisesta, jotta saadaan Savon matkailu aivan uudelle levelille 😉 

Nää nyt tulee ihan missä sattuu järjestyksessä:

Kovasikajuttu 8a+

(Suonenjoki, Vehvilä. Ensinousu Sami Romppainen 2014. Toistot: Sami Koponen).
”Jyrkkä kompressiopaukuttelu hyvillä otteilla. Ei yksittäistä vaikeaa muuvia, vaan tasaista huukkailua ja kantin paukuttelua hänkin loppuun saakka. ”  Lue täältä lisää ja katso video!

Spice Ice 8a

(Riverboulders, Kuopio. Ensinousu Sami Koponen 2016. Toistamaton.)
”Teknistä vertikaalikrimppailua alussa ja loppuun kunnon dyno!”

Nepenthe 8a

(Viitaniemi, Kuopio. Ensinousu Sami Romppainen 2015. Toistot: Jere Jurtig, Sami Koponen).
”Uljas miedosti hänkkäävä kantti Viitaniemen meteoriittikivellä. Alussa sormekasta ja teknistä kiipeilyä, helpottuu loppua kohti, mutta loppuun saakka saa ihan skarppina olla…” Video löytyy täältä!

Fail Compilation 8a

(Neulamäki, Kuopio. Ensinousu Ville Koskela 2012. Toistot: Sami Romppainen, Sami Koponen. 
”Jyrkkä, poweri alku, jonka jälkeen tekninen asentojuttumuuvi. Toisille poweriveto sloupperiin on vaikeampi ja toisille balanssimuuvi. Hieno klassikkoreitti! Koskelan klassikkovideo löytyy täältä.”

L’Enfant Sauvage 8a

(Viitaniemi, Kuopio. Ensinousu Sami Romppainen 2012. Toistamaton)
”Lyhyt ja ytimekäs kompressioreitti Viitiksen rantakivellä. Aivan helemi kivenlaatu. Videon löydät täältä

Atlantis 8a

(Varkaus. Ensinousu Sami Romppainen 2011. Toistot: Sami Koponen, Rami Haakana, Jere Hurtig)
”Powerikattoboulderi. Vaatii hieman sormilta, mutta aika paljon enemmän corelta. Selkeä kruksimuuvi, slouppaavaan pinchiin veto kroppa hankalasti sivuttaisessa asennossa. Katso video täältä

Aina mun pitää 8a

(Rauhalahti, Kuopio. Ensinousu Sami Romppainen 2015. Toistot: Sami Koponen).
”Miedohkoa powerihänkkiä ja kruksissa oikeesti pienet otteet, yhden sormen krimppi ja kahden sormen krimppi. Alkulämpimät pienellä dynolla… Videon löydät täältä

Fire Walk With Me 8a

(Viitaniemi, Kuopio. Ensinousu Sami Romppainen 2012. Toistamaton).
”Huonot otteet sekä käsien että jalkojen osalta. Pari napakkaa ja todella tarkkaa  muuvia. Assis vielä projektina…”

Attentaatti 8a

(Tahko, Kuopio. Ensinousu Sami Romppainen 2016. Toistamaton).
”Slouppereita ja asentojuttuja loistavalla kivenlaadulla. Tekninen ja varmaan myös vähän kitkariippuvainen. Tahkon huipulla, eli hienot maisemat kaupanpäälle”

Feet Into Mud Fist To The Sky 8a

(Rauhalahti, Kuopio. Ensinousu Sami Romppainen 2012. Toistamaton.)
”Vaatii sormivoimaa ja nahkaa. One move wonder. Video löytyy täältä”.

Chaos 7c+/8a

(Petonen, Kuopio. Ensinousu Sami Romppainen 2010. Toistot: Ville Koskela)
”Aikalailla one move wonder tämäkin. Pieniä otteita hänkillä ja alussa tekninen huukki. Video löytyy täältä.”

Hooligans holiday 7c+/8a

(Vehvilä, Suonenjoki. Ensinousu: Sami Romppainen 2016. Toistamaton)
”Huligaanin directi lopetus. Tricky sequence. Korkea reitti..”

Show Must Go On! 7c+

(Vehvilä, Suonenjoki. Ensinousu Sami Romppainen 2016. Toistamaton.)
”Aika lenkkariefektireitti. Olevinaan hyvät otteet, mutta vähän vaikeat asennot. Hyvän kokonen linja tämäkin”.

Versus 7c+

(Tahko, Kuopio. Ensinousu Sami Romppainen 2016. Toistamaton.)
”Kompressioreitti. Huonot jalat. Tekninen”.

Ode To The Fontainebleau 7c+

(Riverboulders, Kuopio. Ensinousu Sami Romppainen 2011. Toistamaton.
”Tekninen reitti huonohkoilla otteilla ja vaikeahkoilla asennoilla”.

Savolainen Tango 7c

(Riverboulders, Kuopio. Ensinousu Sami Romppainen 2011. Toistamaton.)
”Savolainen släbiongelma. Kiero kun mikä.”

No niin, nyt ei muuta kun matkalippuja hommaamaan ja Savon reissua kehille! Kysymyksiä saa heitellä vaikka tuohon kommentteihin tai privana jos tulee jotain mieleen. Guidoksikin voidaan lähteä aikataulujen puitteissa 🙂

Savo Boulder alueitten helmet – Riverboulders

Uskoppa pois, Savon puskista löytyy maanmainioita murikoita! Kuopion kiville kannattaa ajella vaikka vähän pitemmästäkin matkasta, sen verran paljon täällä helmiä piisaa. Eteläisestä Suomesta katsottuna matkaa toki kertyy, mutta jos kaipaa vaihtelua vaikkapa Jyväskylän visiiteille, niin uskaltaisinpa sanoa, että  laatulinjoja täältä löytyy ihan siinä missä Jyväskylästäkin. Perisuomalaiseen tapaan, myöskään Savon huudit eivät valitettavasti tarjoile suuren suuria yhtenäisiä boulderalueita, mutta pienellä ajelulla klassikkolinjoja löytyy varmasti jokaiseen tyyliin ja vaikeuteen. Aloitetetaan Savon boulderalueitten esittely vaikkapa Riverbouldersseista.

Riverboulders
Riverboulders on noin 20 minuutin matkan päässä Kuopion keskustasta sijaitseva boulderalue. ”Rivereillä” kivi on aika erikoista, mutta pelkästään positiivisessa mielessä! Varsinkin niin sanotulla ”yläsektorilla” kiven muodot ovat selkeitä ja kivessä on aika vähän otteita, joka tekee kiipeilystä hienoa ja omaleimaista. Reitit ovat pääsääntöisesti aika loivia ja teknisiä, vaikkakin alasektorilta löytyy pari poikkeustakin. Suomalainen graniitti yleisesti ottaen tarjoaa melko harvakseltaan helmiä aivan helpoimmassa vaikeustasossa,  mutta juurikin Rivereiltä löytyy muutamia erityisen makoisia vitosen reittejäkin.

Jos aloitellaan helpoimmasta päästä, niin ”Muljautus”, ”Booty shake” ja ”Kyykky” ansaitsevat mielestäni erityismaininnan viidennen vaikeusasteen sarjassa. Kaikki nämä ovat släbejä ja kiipeily tapahtuu suurelta osin jaloilla.

Booty Shake 5

Kuudennesta vaikeusasteesta mukavaa tekemistä löytyy useammankin reitin edestä. Paikan ehkä kiivetyin kutonen on ”Pelimanni” 6c, joka mielestäni ansaitsee klassikkostatuksen. Hienoa balanssikiipeilyä visuaalisesti silmää miellyttävällä linjalla. Alasektorilta mainittakoon selkeä kanttilinja ”Pollari”, krimppi-gaston-saideri lukottelu ”Pakkolasku” 6c, hyvillä otteilla yllättävän kimurantistikin kiipeävä ”Dirty Harry” sekä hauskoilla muuveilla leikittelevä ”Tavan tallaaja”.  Yläsektorin laatukutosten katraaseen voisi nostaa vielä linjat ”Kuoppa” ja ”Vakooja”, jotka tarjoavat myös varsin miellyttävää liikehdintää.

Kalle-Pekka ja ”Vakooja” 6c

Seitsemäs vaikeusaste tarjoilee kenties paikan hienoimmat helmet. Leimaavana tekijänä mainittakoon, että tämän vaikeustason reitit ”Rivereillä” haastavat nimenomaan teknisillä nikseillään enemmän kuin voimalla. Släbisektorin hiippailu ”Pattonisti” pakottaa etsimään oikeita asentoja slouppereiden luistaessa sormien alta. Alasektorin kattolinjat ”Top Root” ja ”Jack Sparrow” haastavat kiipeilijän hieman erikoisilla kruksimuuveillaan, joista ei ihan pelkällä campusvoimalla selvitä. Yläsektorin puolella loivat ja tekniset linjat kuten ”Made In Fontainebleau” ja ”Savolainen Tango” ovat osoittautuneet todellisiksi ”tekniikkatestpiisseiksi” ja näissä toistot ovat olleet toistaiseksi tiukassa. Greidejä ollaankin korjailtu nyttemmin enemmän suomalaisia sukulaisreittejä vastaaviksi.

 

Käyttäjän @keipsi jakama julkaisu

Keipsi pitkällisen tuttavuutensa ”Jack Sparrow”n kimpussa

”Rivereitten” haasteellisinta antia tällä hetkellä edustaa Mr. Koposen syksyllä 2016 avaama dynaaminen ja krimppaava ”Spice Ice”.  Mikäli menohaluja jollain piisaa vielä näidenkin sendaamisen jälkeen, niin parit projektitkin vielä löytyy 🙂

Ei muuta kun Rivereille vuan! Muistakaa pysäköidä järkevästi, pitää melu aisoissa ja olla muutenkin ihmisiksi 🙂

Rivereitten Premium-topo löytyy 27cragsista

Mikäs alue seuraavaks? 🙂

Savo Boulder Classics Series – Fuck the progress

Siiri lähettää Fuck the progressin Siiri Uuksulainen lähettää Fuck the progressin

 

Fuck the Progress oli aikoinaan yksi ensimmäisiä reittejä joka tuli kiivettyä Kuopiossa tänne muutettuani. Reitti sijaitsee Harjulan kivi nimisellä spotilla melko lähellä Kuopion keskustaa, leppoisan lähestymisen päässä. Autolle löytyy hyvä parkkipaikka ja jos sellaista ei omista on lähestyminen mahdollista myös pyörällä tai bussilla. Kivi on siis varsin lähellä kaikkea mutta silti sinne mennessä tuntuu siltä että on luonnossa. Kivi myös kuivuu sateen jälkeen varsin nopeasti ja nämä ovatkin pää syyt miksi kyseinen reitti on melko monen tikki-listalle päätynyt.

Edellä mainitut eivät kuitenkaan ole ainoat syyt. Reitti oli ensinousunsa aikana merkki uudesta rajapyykistä kuopiolaisessa kiipeilyssä, silloin maaginen 7B:n greidi saatiin boulderissa rikki! Nykyään Kuopio-greideissä reitti on siirtynyt 7A+:n kategoriaan mutta monessa paikassa olisi alkuperäinen 7B ihan kohdillaan.

Reitissä on myös varsin kelvolliset muuvit: alkuun muutama helpompi liikahdus, jotka hieman väsytävät ja tekevät kruksista varsin kinkkisen, ainakin huonommilla kitkoilla. Oma beetta oli pitkä veto hyvästä underista gastoniin, jonka varassa sitten kiikkerä jalan nosto korkealle käden yläpuolelle. Tässä tyylissä on tarkkaa mitä tekee vasemman käden peukalolla, sillä pitää painaa voimakkaasti vastaan kun nostetaan vasenta jalkaa ylös, muuten menee tasapaino. Muita tyylejä on myös nähty ja ne käyttävät yleensä oikealla kädellä halkeamassa olevia slouppaavia krimppejä.

Pidemmittä puheitta suosittelen tutustumaan alla olevaan audiovisuaaliseen kokonaisuuteen, jossa reitin avaaja Samuli Pekkanen kertoo miten ensinousu aikoinaan tapahtui.

-Sampsa

Fuck the progress 7B from VOEMA – Kuopion kiipeilykeskus on Vimeo.

Scroll to top