Siiri Romppainen @ Martti Servo kivi, Rovaniemi. Kuva: Sami Romppainen

Valokuvaus on  olennainen osa tämän päivän kiipeilykulttuuria. Monet meistä kuvaa tallentaakseen muistoja hienoista päivistä kivillä ja kallioilla.

Osa porukasta retkahtaa syvemmälle kuvaamisen maailmaan ja haluaa myös kehittää itseään sillä saralla. Monesti kipinä kuvaustaitojen kehittämiseen herää kiipeilijän omasta kokemuksesta, kun esimerkiksi tunnelma reitin hienoudesta tai miljööstä ei välity kuvasta niin kuin sen haluasi.

”Miksi näissä minun kuvissa tämä paikka ei näytä yhtä hienolta, kuin paikanpäällä?” -on ajatus, joka on käynyt varmasti monellekin tutuksi.

Kiipeilykuvaukseen pätee normaalit valokuvailmaisun perusperiaatteet. Aihepiiri tietenkin asettaa omat haasteensa, niin teknisellä – kuin ilmaisullisellakin saralla. Liikkeen pysäyttäminen, vähäinen valon määrä tai liian suuret kontrastit, rajaus ja sommittelu ahtaissa paikoissa ovat perusongelmia, joihin täytyy koettaa keksiä ratkaisuita. Yhtä tärkeitä ratkaisuita on tehtävä ilmaisullisella puolella: Mitä haluan kuvalla kertoa? Onko reitti niin vaikea, että tekisi mieli kertoa siitä? Miellyttääkö miljöö kovasti? Onko reitti korkea ja kuumottava? Vai viekö fiilis yksinkertaisesti mennessään ja haluaisit välittää mukavan tunnelman kuvan kautta myös muille?

Nikita Yarko @ Luohuan kivi. Kuva: Sami Romppainen

Onko porukalla intoa opetella kiipeilykuvausta enemmänkin? VOEMAlta löytyy osaamista valokuvaamiseen sekä kouluttamiseen.  Mikäli kysyntää löytyy, niin voisimme järjestää valokuvauskursseja, joissa tulokulmana olisi kiipeilykuvaus. Perusajatuksena voisi olla  yhden  päivän, tai viikonlopun mittainen kurssi, jossa käytäisi ensin läpi  valokuvauksen teoriaa ja sitten tehtäisi käytännön kuvaustehtäviä. Sisältöhän toki on hyödynnettävissä kaikkeen kuvaukseen, aihetta käsitellään kurssilla vaan rakkaan harrastuksemme kautta!

Miltäpä kuulostaa? Suap kommentoija 😉

– Sami / VOEMA