Monella sisäkiipeilijällä alkaa jossain vaiheessa siintää mielessä myös ulkokiipeilyyn liittyvät asiat. Mistä niitä kiviä löytää ja miten? Millaisella kivellä voi kiivetä? Mitä valmisteluja tämä vaatii?

”Meidän mökin lähellä on yksi iso kivi – voisikohan siinä kiivetä?”

Tässä postauksessa VOEMAn vuosijäsen ja eräs Kuopion aktiivisimmista uusien alueiden kehittäjistä, Mika Niskanen valottaa hieman asiaa ja antaa käytännön niksejä kivien metsästykseen.

Miten niitä mölliköitä löytää?
Ensinnäkin on hyvä tiedostaa, että hyviä kiipeilykiviä ei tule vastaan joka metsässä ja voisikin todeta, että noin 95% etsintäkerroista päätyy jonkin asteiseen pettymyksen tunteeseen. Hommaan siis kannattaa asennoitua niin, että uusien kivien / kallioiden etsiminen on hyvää ulkoilua ja hyötyliikuntaa. Lisäksi ajatus siitä, että Suomen hienoin kiipeilypaikka voi vielä odottaa löytäjäänsä aina motivoi ja ajaa hommassa eteenpäin!

Hommassa on hyvä lähteä liikkeelle siitä, että kyselee kavereilta mistäpäin kiviä on jo käyty etsimässä, jotta välttyy turhalta ajelulta. Oma mökki, kotipaikkakunta tai jotkin lähellä sijaitsevat pienet paikkakunnat, jossa aktiivista kiipeilytoimintaa ei vielä liiemmin ole, saattaa olla potentiaalista seutua. Kun suunta on selvillä voi alkaa kartoittamaan tarjontaa tarkemmin. Tähän hommaan löytyy nykyään muutamia hyviä apuvälineitä:

Karttaohjelmat
Aluksi on hyvä katsella sen alueen karttaa, mistä kiviä haluaisi löytää. Tässä kohtaa on mahdollista hyödyntää perinteisiä karttoja tai vaihtoehtoisesti Internetiä.

Karttamerkkejä

Netissä on jonkin aikaa ollut hyvä apuväline kertomaan kivikeskittymien tiheyttä: (http://www.juhonkoti.net/suomen-kivet/alueet.php?limit=20). Limitin arvoa muuttamalla sovellus näyttää joko suurempia tai pienempiä keskittymiä.

Tämän lisäksi on hyvä myös vilkuilla Kansalaisen karttapaikkaa, mistä voi myös katsella ilmakuvia alueesta. Yleensä aukeilla paikoilla sijaitsevat isot kivet näkyvät jo niissä ja tästä saa hyvää varmistusta kivien riittävästä koosta. Karttapaikasta saa myös helposti napattua lähimmän osoitteen kiven / kallion läheisyyteen, jonka voi syöttää vaikka navigointilaitteeseen ja tällöin paikalle on helpompi suunnistaa.

Nykyajan vimpaimet (älypuhelimet ja tabletit) tarjoavat myös loistavia välineitä navigointiin ja kivien paikallistamiseen. Esimerkiksi Jahtikartta -niminen sovellus on havaittu hyväksi apuvälineeksi tähän hommaan. Tämä sovellus mm. näyttää reaaliaikaisesti sijaintisi ja pystyt asettamaan tähän kiintopisteitä, johon laite sinua ohjaa. Kannattaa tietenkin muistaa, että jokaisessa pusikossa verkko ei välttämättä toimi, joten tekniikkaan ei kannata luottaa sokeasti.

Jahtikartta Applestoressa (iPhone, iPad)
Jahtikartta Googlen Play -kaupassa (Android)

Löytämisen jälkeen (access)
Ensimmäinen tehtävä uusien kivien ja kallioiden löytämiset jälkeen on selvittää asiaan kuuluvat luvat kuntoon. Yleensä helpoin tapa selvittää kenelle maat kuuluvat on käydä kysäisemässä lähimmästä talosta. Joskus seuduilla näkee myös muita luonnossaliikkujia, jotka voivat tietää kenen mailla kyseinen kivi tai kallio sijaitsee.

Suomessa jokamiehen oikeudet antaa luvan liikkua vapaasti luonnossa, marjastaa, sienestää, jne. mutta ei anna lupaa esimerkiksi pultata kiipeilykallioita. Tähän tarvitaan AINA lupa maanomistajalta. Muutenkin luonnossa liikuttaessa on hyvä muistaa, että ollaan jonkun omistamilla mailla ja tätä tulee kunnioittaa. Sopu maanomistajien kanssa yleensä säilyy, kun pidetään mielessä muutama perusasia:

– Älä jätä roskia luontoon
– Älä metelöi
– Älä turmele puita tai muuta kasvillisuutta
– Lähestyttäessä kiipeilypaikkaa muista ettet voi kulkea toisten pihojen / peltojen, jne. läpi.
– Nuotion voi sytyttää vain maanomistajan luvalla (retkikeittimet ovat toki sallittuja)
– Harjaa magnesiumjäljen pois kivistä/kallioista lähtiessäsi

Lisää access -asioista Suomen kiipeilyliiton sivuilla.

Jorkki ja kivi

Millainen on hyvä kiipeilykivi?
Mistä sitten tietää, että kivi soveltuu kiipeilyyn? Merkittäviä tekijöitä on oikeastaan kaksi: Hyvät linjat sekä kivenlaatu. Hyvä kiipeilyreitti tarkoittaa sitä, että kivessä menee otteita sopivilla väleillä alhaalta ylös, niin että siitä voi löytää tiensä ylös. Monesti visuaalisesti mielenkiintoiset ja selkeät linjat kiinnittävät huomion parhaiten. Yleensä näistä syntyykin hienoimmat kiipeilyreitit. Joskus toki käy myös niin, että aluksi vähän epäselvän näköinen reitti löytää muotonsa, kun sitä alkaa vaan kiipeämään ja linja kuljettaa eteenpäin. Kiipeilyreitin hienous on mielipidekysymys!

Entäpä hyvä kivenlaatu? Kokemusten perusteella tämä määritelmä voi tarkoittaa montaa asiaa. Kiviaineksen kiinteys on eräs merkittävä seikka. Helposti irtoavat otteet ja ”rapautuva” kiviaines ovat huonon kivenlaadun merkkejä, jotka vaikuttavat myös turvallisuuteen. Kiven tekstuuri, karkeus, kitka, jne. ovat taas enemmän ja vähemmän mielipidekysymyksiä.

Kivien metsästykseen ja putsaukseen tarvittavia välineitä
– Kännykkä / tabletti navigointiin ja suunnistamiseen
– Teräsharja sekä pehmeämpi harja otteiden putsaukseen
– Teleskooppivarsi
– Tikkaat tai / ja köysi sekä valjaat korkeampien kivien ja kallioiden putsaamiseen
– Pora, liima ja pultit sporttireittejä varten  (näitä voi kysellä paikallisilta kiipeilyseuroilta tai Suomen kiipeilyliitosta)

Tässäpä tärkeimmät, ei muuta kuin hyviä löytöjä ja muista, että Suomen hienoin kiipeilypaikka voi vielä odottaa löytäjäänsä, joten onnea matkaan!

-Mika