Taitolajeissa kehittyminen vaatii aina runsaasti toistoja. Kiipeilyssä tämä ei ole aivan yksinkertainen juttu, koska lajissa suoritettavat liikkeet ovat hyvin yksilöllisiä. Kahta samanlaista kiipeilyreittiä ei ole, joten yhden liikeradan opettelu ei välttämättä auta muitten muuvien kanssa. Täytyy siis vain kiivetä paljon erilaisia reittejä ja tästä kehittyminen lähtee liikkeelle.
”Yskä lähtee yskimällä ja kiipeämään opitaan kiipeämällä” -vanha savolainen sananlasku (2015)
Kiipeilytekniikan perusjuttujen haltuunotto nopeuttaa kehittymistä merkittävästi. Kuinka jalka asetetaan otteelle oikein? Miten vartalon kääntäminen eri tilanteissa vaikuttaa tasapainoon? Miten seinäpintaa voi hyödyntää oikean tasapainon löytämisessä?
Edellä mainitut asiat ovat kaiken kiipeilyn peruspilareita, jotka voi omaksua vain tekemällä. Lisäksi asioiden pohtiminen sekä tuntemusten jakaminen kaveriporukassa ajavat asiaa hyvin eteenpäin. Mikä onkaan hedelmällisempää kuin työstellä hyvässä porukassa kiipeilyreittiä, katsella miten eri ihmiset ratkovat muuveja ja tsempata toisiaan!
Porukassa treenaaminen on mukavaa ja kehittävää!
Miten kehittyminen tapahtuu?
Kuten sanottu – kiipeilyssä kehittyy parhaiten kiipeämällä. Varsinkin ensimmäisinä kiipeilyvuosina harjoittelusta suurin osa tulisi olla lajinomaista harjoittelua. Myöhemmin mukaan kannattaa ottaa lisäksi jotain kohdennettua voimaharjoittelua, esim. otelautaa, campusta, jne. Toki hyvän yleiskunnon ylläpito sekä huoltavat harjoitukset (esim. liikkuvuusharjoitukset) ovat kehittymisessä aina hyödyksi.
Aluksi kehittyminen on suhteellisen nopeaa. Miltei jokaisella kiipeilykerralla voi todeta editystä tapahtuneen. Jalka pysyykin otteella tai toisen jalan saakin nostettua ylemmäs ja yltää seuraaville otteille. Yleensä kehitystä tuntuu tapahtuneen juuri lepopäivien aikana. Tämä kertoo siitä, että olet oppinut jonkin liikeradan paremmin tai pystyt olemaan vaativassa asennossa entistä rennommin.
Jossain vaiheessa kehittyminen alkaa väistämättä hidastua ja onnistumisia ei tule enää yhtä usein. Joinain päivinä tuntuu tulevan jopa takapakkia ja eteenpäin vievistä voimista se tärkein eli motivaatio saattaa ailahdella. Tällöin tavoitteiden asettaminen ja niissä pysyminen nousevat avainasemaan. Ehkäpä pari lepopäivää ja jokin uusi kiinnostava tavoite voisi antaa uutta bensaa liekkiin?
Katso miten toiset kiipeävät ja ota oppia!
Paljonko kannattaa harjoitella?
Sopiva harjoittelun määrä on hyvin yksillöllistä. Tähän vaikuttaa monet seikat mm. aiempi kiipeilykokemus, ruokailut (energian saanti), levon määrä ja laatu, yleiskunto sekä jokaisen kehon yksillöllinen palautumiskyky. Tässä kuitenkin jotain karkeaa linjausta sopivaan harjoittelun määrään:
1-2 kertaa viikossa: Tällä määrällä pidät yllä kiipeilykuntoasi ja kiipeilytaipaleesi alkumetreillä tämä määrä riittää myös viemään kiipeilyäsi eteenpäin.
2-3 kertaa viikossa: Tämä määrä selkeästi kehittää sinua, mikäli harjoittelu on sopivan tasoista ja laadukasta.
4-5 kertaa viikossa: Aluksi tällaiset määrät saattavat ajaa kiipeilyyn tottumattoman kropan liiankin tiukoille. Monesti rajat harjoittelun määrässä alkaa löytyä, kun joissain paikoissa (yleensä käsissä) alkaa esiintyä tulehduskivun kaltaisia tuntemuksia. Tällöin kannattaa ottaa kunnon lepo ja keventää treenejä vähäksi aikaa, että kivut eivät pääse kroonistumaan ja palailla treenien pariin vähitellen, kroppaa kuunnellen.
Kiipeilykurssit
Vauhtia kehittymiseen saa hyvin kiipeilykurssien kautta. VOEMA tarjoaa kursseja niin aloitteleville kiipeilijöille (boulderoinnin peruskurssi) kuin pidemmällekkin edenneillekin (boulderoinnin tekniikkakurssi).
Pitkään harrastaneitten treeniä voimme tukea parhaiten personal training -sessioilla. Tästä hyvänä esimerkkinä parin tunnin henkilökohtainen tekniikkapaja, jossa kartoitetaan kiipeilijän nykytilanne, treenataan ja katsotaan eväitä eteenpäin.
Haasta itseäsi ja kokeile vaikeitakin reittejä!
Tässäpä vielä muutama näkökulma treeneihin:
1. Kiipeä kaikenlaisia reittejä, jyrkkiä sekä loivia, pienillä sekä isoilla otteilla.
2. Haasta itseäsi vaikean tuntuisilla reiteillä. Älä tuijota liikaa greidilappua. Joskus greidiltään helppokin reitti voi tuntua vaikealta, tai toisinpäin.
3. Panosta myös helppoihin reitteihin ja koeta kiivetä itsellesi helpot reitit mahdollisimman ”täydellisesti”.
4. Katsele millä tavalla muut kiipeävät saman reitin.
5. Kiipeä kaverin kanssa tai isommalla porukalla. Yhdessä ”ongelmien ratkominen” on kehittävää ja kaverien tsemppi auttaa!
6. Panosta liikkuvuuteen. Venyttely, jooga, jne. saa jalkasi nousemaan ja lihakset eivät mene niin pahasti tukkoon.
7. Mieti millainen kiipeilijä olet. Mitkä ovat sinun vahvuutesi ja mitkä heikkoutesi?
8. Panosta heikkouksiisi, pienikin panostus vie paljon eteenpäin!
9. Aseta itsellesi tavoite ja pyri siihen (esim. joku tietty reitti, vaikeusaste, VOEMArata, tms.)
10. Motivoi itseäsi ja ”luo itsellesi onnistumisia”. Aseta sopivia välitavoitteita ja nauti onnistumisen tunteista!
Ja sitten vielä muutamat linkit illan ratoksi:
Dave MacLeodin blogi
Training For Climbing sivuston treeniartikkelit (Eric Hörst)
Gimme Kraft -treeniopuksen esittelysivut
Jos reenihommat mietityttää, niin tuu toki nykäsee henkilökuntaa hihasta! Ollaan siellä ihan sinua varten!
– Sami / VOEMA