Toisena savolaisen kiipeilyn helmenä on varmasti syytä esitellä Kuopion klassinen lähispotti nimeltä Viitaniemi. Viitaniemen boulderit ovat lunastaneet vuosien varrella paikkansa monen paikallisen- sekä vierailevan tähden sydämmestä ja miksikäs ei, sillä ”Viitiksestä” löytyy laatulinjoja niin helpompien kuin vaikeampienkin bouldereitten ystäville!
(Sami Koponen krimppaa itsensä ”Herran haltuun” 7b+)
Palanen ”Viitiksen” historiaa…
Ensimmäisenä Viitiksen maagisesta kivenlaadusta pääsivät nauttimaan Partasen Janne, Uutelan Anssi sekä maan kuulut Pekkasen veljekset joskus 2006 vuoden kieppeillä. Alkuun paikan kehittymistä hieman jarrutti pikkutien alussa ollut portti, jonka takia paikalle päästäkseen tuli suorittaa noin 40-60 minuutin haikki (riippuen tavaran määrästä). Paikan poikkeuksellisen hyvä kivenlaatu ajoi porsaita kuitenkin kerta toisensa jälkeen paikalle ja pikkuhiljaa linjoja alkoi putkahdellakin varsin hyvää tahtia. Ensimmäiset linjat kiivettiin paikan jylhimmälle ”Meteoriittikivelle” sekä sen vieressä makaavalle ”Pikkukivelle”. Huhujen mukaan kesti noin vuosi, ennen kuin kaverit löysivät ns. ”Uniikkimestakiven”, joka sijaitsee alle 100 metrin päässä edellämainituista kivistä!? En tiedä kertooko tämä enemmän metsän tiheydestä vai kavereiden henkisestä tilasta? Tätä voitte pohtia omissa päissänne tai kysyä sankareilta itseltään 🙂
Miten sinne piäsöö?
Viitaniemi sijaitsee muutamia kilometrejä Kuopiosta Karttulaan päin. Vaikka kartalta katsottuna kilometrejä Kalakukkokaupungista ei kerry kovinkaan paljoa, mutta aikaa matkaan kannattaa varata noin parinkymmenen minuutin verran, sillä loppupätkä on kieroa savolaista pikkutietä…
(”Savon Partagen” 7c klassinen sloupperi ja vähintään yhtä klassinen mikkeliläinen kiipeilijä Antti Liukkonen)
Tarjonta
Viitiksessä on tällä hetkellä topon mukaan 76 boulderia skaalalla 3 – 8a. Kivenlaatu on pääsääntöisesti hyvää ja joissakin probleemissa, jopa maagisen hyvää! Jottei tämä nyt ihan pelkältä tuhkimotarinalta kuulostaisi, niin mainittakoon, että muutamissa paikoissa kivenlaatu on myös hieman irtonaisempaa ja vähän terävääkin, eli elekee nyt ihan mihinkään ”Fontsunreissuun” varautuko 🙂
Myös reittien osalta variaatiota löytyy viljalti. Ehkäpä parhaiten jäsennellyn kuvan paikasta saa käymällä läpi sen parhaat palat sektorikohtaisesti:
Meteoriittikivi
Ehdottomasti THE KIVI Viitiksessä. Helpoimman pään helmistä täytyy mainita ainakin molemmat Hightower -reitit, jotka edustavat mukavaa 6a -tason tasapainokiipeilyä uljaassa kantissa. Nämä ovat mitä parhaimpia reittejä harjoitella boulderoinnin henkistä puolta. Reitit ovat noin 5 metriä korkeita ja verrattain hyvällä ländillä varustettuja. Tästä pykälää napakampi, kiven toiselta puolelta löytyvä ”Terminaattori” 6b ansaitsee ehdottomasti useamman tähden ja klassikkostatuksen. Negatiivista layback nojailua viiden metrin verran hyvällä kivenlaadulla savolaisessa Von Wrightin kansallismaisemassa – kyllä kelepaa! Siirryttäessä seitsemänteen vaikeusasteeseen on nostettava esille kaksi timanttista släbiprobleemaa ”Vuoden släbi” 7b sekä ”Herran haltuun” 7b+, jotka edustavat ehdottomasti maamme släbien laadukkainta antia. Kiven jyrkemmältä puolelta löytyvät ”Savon Partage” 7c ja ”Nepenthe” 8a ansaitsevat laatumaininnan sekä lämpimät suositukset! Aikamoinen laatupaketti yhdeksi kiveksi, täytyy sanoa!
(Sami Haapakoski silmiin nähden keskittyneessä tilassa ”Vuoden släbi” 7b -reitin toppimuuvissa…)
Pikkukivi
Tämä ”Meteoriittikiven pikkusisarus” löytyy heti isomman sisaruksen takaa tarjoten mukavat lämmittelyolosuhteet isompiin linjoihin. Kivenlaatu on huomattavasti karkeampaa ja linjat ovat huomattavasti matalampia, mutta ehkä suurin merkitys tällä kivellä on siinä, että se tarjoaa oivalliset puitteet lajiin tutustumiselle. Yhdelläkin pädillä pärjää hyvin ja helpompia linjoja löytyy useampia. Siitä vaan pädi alle ja menoksi – kynnys lajin aloittamiseen on tällä kivellä matala!
Uniikkimesta
Myös tältä kiveltä löytyy paikoittain oivallista kivenlaatua ja kivoja, uniikkeja probleemia useammasta vaikeustasosta. Parkkiksen vastakkaiselta puolelta löytyy kiven helpoimmat linjat ”Verjnuarmu” 6a, ”Vasen halkeama”6a sekä nimettömät vitoset ovat kaikki mukavia kiivettäviä. Tien puolelta löytyviä ”Uniikkimesta” 6b sekä ”Fat Bastard” 6a -reittejä voi suositella kaikille kutosen metsästäjille. Jos jollain sattuu krimppihammasta kolottamaan hirveästi, niin lääkkeeksi tähän voidaan suositella ainakin ”Billy Bong Thornton” 7a sekä ”Old” 7b -reittejä. Jos taas mielihalut kohdistuvat myös slouppereitten piiskaamiseen sekä koko kehon torturetouhuihin niin ratkaisuna voisi olla ”Monologi” 7c+ tai ”Fire Walk With Me” 8a.
(Maxime Baroud näyttää miten originaali Bleusardilta taipuu savolainen tekniikka testpiece Monologi 7c+)
Rantakivi
Rantakivi lepää nimensä mukaisesti Kallaveden rannalla ja vielä muutama vuosi sitten maisema kiveltä katseltuna edustikin hyvin leppoisaa savolaista järvenrantamaisemaa. Nykyisin se edustaa enemmänkin perinteistä suomalaista puskamaisemaa ja itseasiassa kivi on melko hankala löytää koska puskaa on tosiaankin paljon ja kivi ei koollaan koreile… Mutta mikäli löydät perille, voimme onnitella sinua, edessäsi on muutama oikein mainio boulderreitti. Erityisesti kiven jyrkältä puolelta löytyvät tiukemmat testpiecet ”L’Enfant Sauvage” 8a, ”He-man assis” 7a, ”Adam” 7a+ sekä ”Karate” 7c ovat oivallisia sloupperipaukutuksia. Kiven helpointa antia taas edustaa varsin mielenkiintoisesti nimetyt ”Fuck The Animals” 6a, ”Jälkiliukkaat” 6a+ ja ”Läimäse huoraa perkele!” 6a. Tuossa alussa taisinkin jo osoittaa epäilykseni kivien löytäjien henkistä tilaa kohtaan, mutta hei – osoitetaan ymmärrystä pioneereille, kivien putsaaminen poikaporukassa on epäilemättä rankkaa puuhaa! Mutta joo, ehkäpä alaikäisten kanssa liikuttaessa on järkevämpi jättää topon lukeminen vaikka varttuneempien tallaajien hommiksi. Itse ainakin muistan hieman ”soveltaneeni” kun 6-vuotias tyttäreni kiipesi reittiä ”Fuck The Animals” ja kysyi reitin nimeä. Hetken topoa selattuani improvisoin nimeksi ”Duck is animal eli Ankka on eläin” ja kaikki olivat tyytyväisiä…
L’E‰nfant Sauvage 8a from Sam1 on Vimeo.
Voemakivi
Tämä kivi valjastettiin kiipeilykäyttöön samoihin aikoihin kun laiteltiin vaneria seiniin VOEMAlla vuonna 2013. Sattuneesta syystä kivi ristittiin Voemakiveksi… Kivenlaatu tällä kivellä ei yllä ihan muiden Viitiksen kivien tasolle ja varmaankin tästä seikasta johtuen tämän kiven korkkaaminen sai odottaakin myöhempiä aikoja. Kun irtonainen kiviaines pikkuhiljaa poistui, linjoista kuoriutui kuitenkin muutamia oikein oivallisia probleemia. Helpoimmasta päästä mainittakoon tekninen ”Pilvi” 6b+ sekä jyrkempi ”Palkkatukireppana” 6b+, jotka hieman kiprakasta kivenlaadusta huolimatta sisältävät ihan mukavaa liikehdintää. Nihkeämpiä greidejä halajavien suosituslistalle voidaan merkata ainakin ”Luna” 7a+, ”Kebabjoutsen” 7a sekä ”Illuminati” 7b+.
(Ville Koskela ja Voemakiven krimppi testpiece ”Illuminati” 7b+)
Meneminen Viitikseen on nykyään portin kannalta mutkatonta ja perältä löytyy hyvä parkkis, johon mahtuu mukavasti useampiakin autoja. Elkää kuitenkaan tukkiko teitä ja muistakaa hyvät käytöstavat kivillä! Mainittakoon vielä, että keväisin viimeinen tienpätkä saattaa olla joskus kehnossa kunnossa, joten tilannetta kannattaa käydä tiedustelemassa paikanpäältä ja jos näyttää huonolta, niin kannattaa suosiolla suunnata muille kiipeilypaikoille, ettei tie mene pilalle.
Ulkokiipeilyn riemua teille ja muistakaa nauttia, Viitiksestä löytyy kyllä tekemistä kaikille!
Teksti ja kuvat: Sami Romppainen / VOEMA